Suomen ja Unkarin välit ovat perinteisesti olleet ystävälliset, ongelmattomat ja tasapainoiset. Suomen itsenäistyttyä maat pääsivät solmimaan myös diplomaattiset suhteet vuonna 1920, ja Unkari avasi lähetystön Suomessa vuonna 1928. Kielisukulaisuuteen pohjautuva veljeskansa-ajatus oli varsinkin 1920-30-luvuilla vahva taustatekijä kahdenvälisten suhteiden kehittyessä, ja tämän positiivisen vaikutuksen voi nähdä edelleen.
Suomen historian käännekohdista talvisota oli merkittävä myös suomalais-unkarilaisten suhteiden kannalta. Unkarilainen vapaaehtoispataljoona matkusti Suomen avuksi, Unkarin hallitus lähetti ammuksia ja sotatarvikkeita, ja unkarilaiset järjestivät kansalaiskeräyksen Suomen Punaisen Ristin hyväksi.
Syyskuussa 1944 maiden diplomaattiset yhteydet katkesivat, Suomen ja Neuvostoliiton välisen aseleposopimuksen myötä. Uudelleen suhteet voitiin solmia lokakuussa 1949, ja suurlähettilästasolle päästiin vuonna 1960. Syksyllä 1956 myös Suomesta monet avustivat Unkarin vallakumousta: järjestettiin verenluovutusta, kerättiin rahaa ja sidontatarvikkeita, julkaistiin runoja – ainoa Unkarin kansannoususta 1956 kertova oopperakin on suomalaisen Einojuhani Rautavaaran teos.
Kansannousun jälkeen, varsinkin 1960-70-luvuilla nousi vallitsevaksi käsitys, että Suomi ei ole Unkarille sellainen ”ikkuna länteen”, joka merkitsisi vaaraa Neuvostoliitolle. Näin ollen läntisiä yhteyksiä kaipaavan Unkarin kommunistinen johto sai luoda Suomeen selvästi tiiviimmät yhteydet kuin muihin länsimaihin. Suomen ja Unkarin välille tuli viisumivapaus vuonna 1970, ja Suomi oli pitkään ainoa läntinen maa, johon unkarilaiset saivat matkustaa ilman viisumia.
Maidemme väliset korkean tason vierailut olivat säännöllisiä ennen koronaviruksen aiheuttamaa pandemiaa. Viimeisin valtiovierailu oli tasavallan presidentti János Áderin käynti Suomessa kesäkuussa 2016, jolloin hän osallistui Suomalais-ugrilaisten kansojen VII Maailmankongressiin ja kävi kahdenvälisiä keskusteluja tasavallan presidentti Sauli Niinistön kanssa. Presidentti Niinistö vieraili Unkarissa edellisen maailmankongressin aikaan syyskuussa 2012. Pääministeri Viktor Orbán vieraili Suomessa viimeksi Euroopan kansanpuolueen kongressin yhteydessä marraskuussa 2018 ja tapasi tuolloin myös pääministeri Juha Sipilän. Eduskunnan puhemies Maria Lohela teki vierailun Unkariin joulukuussa 2017 Suomen itsenäisyyden satavuotiskonsertin juhlavieraana, jolloin hän otti symbolisesti vastaan Unkarin valtion lahjan Suomen satavuotiaalle itsenäisyydelle: täysin uudenlaisen Bogányi-konserttiflyygelin.
Suomen ja Unkarin kahdenvälisille poliittisille suhteille on viime vuosikymmenellä yhä enemmän luonnehtinut epämuodollisuus, ja osa korkean tason tapaamisista on hoidettu kansainvälisten kokousten yhteydessä toteutettuina kahdenvälisinä neuvotteluina. Myös keskijohdon väliset tapaamisten ja konsultaatioiden merkitys on kasvanut. Totuttuihin yhteydenpidon muotoihin on sitä vastion tullut muutoksia epidemian myötä. Toivotaan, että voimme pian palata totuttuun elämänmenoon, ja maiden johtajat pääsevät taas vaihtamaan ajatuksia myös henkilökohtaisissa tapaamisissa.
31.03.2021
