• Unkarin suurlähetystö Helsinki

    Tervetuloa kotisivullemme

  • Aukioloajat

    ma - to 8.00 - 16.30

    pe 8.00 - 14.00

    Vain ajanvarauksella!

     

  • Konsuliasiat

    Kansalaisuus, rekisteröinti, viisumi ja muut asiat

    Lue lisää
  • Study2019

    Lue lisää
  • Alumni2019

    Lue lisää

Unkarin ja Suomen EU-puheenjohtajuus

Unkarilla on erinomaisia muistoja Suomen molemmista aiemmista puheenjohtajakausista Euroopan Unionin neuvostossa. Vuonna 1999 Tampereen huippukokouksessa päätettiin vapauteen, turvallisuuteen ja oikeuteen perustuvan alueen luomisesta, mikä on edelleen EU:n historian merkittävimpiä saavutuksia. Vuonna 2006 Suomen johdolla syntyi kemikaalilainsäädäntö (ns. REACH-asetus). Upea suoritus, Suomi kirjoitti historiaa kummallakin kertaa.

Toivoisi, että heinäkuussa käynnistynyt Suomen kolmas puheenjohtajakausi tulisi jälleen myötävaikuttamaan positiivisesti unionin kehitykseen. Näin ei välttämättä tule tapahtumaan. Asia on ensisijaisesti kiinni siitä, jatkaako Suomi perinteistä, jäsenmaita yhdistävää linjaansa vai haluaako se ryhtyä ideologiseksi taistelijaksi, joka vaarantaa unionin yhtenäisyyttä jäsenmaita jakamalla.

Olisi syytä seurata komission seuraava presidentti Ursula von der Leyenin hyvää esimerkkiä, kun hän totesi, että tarvitaan enemmän ymmärrystä esim. Unkaria ja Puolaa kohtaan, ja on pakko torjua kaikki asiat, jotka syventävät unionin sisäisiä jakolinjoja. Samalla on ehdottomasti vältettävä komission nykypresidentti Jean-Claude Junckerin haitallista ylipolitisoitua lähestymistapaa, joka johti unionin kyvyttömyyteen pitää laittomat maahanmuuttajat EU:n ulkopuolelle ja pitää Iso-Britannian jäsenmaana sen sisäpuolella.

Unkari on vakuuttunut siitä, että Suomen johdolla EU:n kannattaisi keskittyä sellaisiin asioihin, joissa me jäsenmaat kaikki yhdessä voimme saada ratkaisuja aikaan unionin edessä oleville, yhä kärjistyville ongelmille. Sellainen voi olla esimerkiksi pyrkimys käynnistää turvapaikkahakemusten käsittely EU:n ulkopuolella.

Sama koskee myös ulkorajojen puolustuksen vahvistamista, koska se on kaikkien mielestä erittäin tärkeää. Unkarin ehdotus on perustaa Schengenin alueen sisäministerien neuvosto alueen asioiden hoitamiseksi, samaan tapaan kuin euroalueen finanssiasioiden hoitamiseksi on muodostettu euroryhmä.

Sen sijaan kaikki keskustelu maahanmuuttajien pakotetusta jaosta jäsenmaiden kesken on täysin turhaa ja ainoastaan EU:n sisäisiä jakolinjoja syventävää, koska Unkari, Visegrád-maat ja Itä-Euroopan maat ylipäätään pitävät kiinni periaatteesta, etteivät ne halua muuttua maahanmuuttajayhteiskunnaksi, vaan haluavat itse päättää, keitä niiden omissa maissa asuu.

Suomen puheenjohtajakauden ykkösprioriteetti on EU:n aseman vahvistaminen globaalina ilmastojohtajana. Unkari on valmis tulemaan mukaan rakentavasti ja ottamaan oman osansa yhteisestä vastuustamme. Myös Unkari on sitä mieltä, että EU-tasolla tarvitaan lisää ponnistuksia ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ja sen haittojen lieventämiseksi. Me tulemme varauksetta toteuttamaan aiemman tavoitteen, jonka mukaan energiatuotannon on vuoteen 2030 mennessä oltava 90-prosenttisesti hiiletöntä. Siihen meillä on valmis suunnitelma sekä rahoituspäätökset.

Suomi ja useat muut jäsenmaat haluavat asettaa lisäksi uuden päämäärän eli muuttaa EU kokonaan hiilineutraaliksi vuoteen 2050 mennessä. Unkari on valmis keskustelemaan mahdollisuudesta toteuttaa tämä tärkeä ja hyvä tavoite. Mutta siihen myös tarvitaan läpinäkyvää ja johdonmukaista suunnitelmaa, joka sisältää myös rahoitusratkaisuja. Olisi täysin vastuutonta asettaa jotain päämäärää ilman sitä, että meillä on valmis suunnitelma ja rahoitus saavuttaa sen. Kokonaan hiilineutraali EU edellyttää kalleiden uusien teknologioiden ottamista käyttöön, ja Unkari haluaa toimia vastuullisesti.

Unkarilla on muuten jo kohtuullisen hyviä saavutuksia ilmastomuutoksen hillitsemisessä. Kun Euroopan unioni vähensi hiilidioksipäästöjään 22 prosentilla vuoden 1990 tasosta vuoteen 2017 mennessä ja esim. Suomi vain noin 21 prosentila, Unkarissa päästöt putosivat samana ajanjaksona jopa 32 prosenttia. Hieno saavutus on myöskin se, että vaikka viime vuonna bruttokansantuotteen kasvu oli 5 prosenttia edelliseen vuoteen verrattuna, Unkarin koko energiakulutus pysyi edellisen vuoden tasolla. Unkarin Kaposvárissa rakennetaan parhaillaan Keski-Euroopan suurinta, 100 MW:n aurinkovoimalaa, joka liitetään Unkarin sähköverkkoon ensi vuoden alusta lähtien. Aurinkovoimaloiden kapasiteetti oli Unkarissa viime vuonna noin 700 MW, ja vuoteen 2022 mennessä se kasvaa 3000 MW:iin. Aurinkovoimasta on siis tulossa Unkarin toiseksi tärkein nollapäästöinen energialähde ydinvoiman jälkeen. Mutta myös teknologianeutraalisuus on tärkeä periaate, koska energiatuotannon dekarbonisaatiota ei voi ratkaista yhden ainoan teknologian avulla. Unkarin tapauksessa ilmastoystävällinen ydinvoimatuotanto pysyy tärkeimpänä kotimaisena energialähteenä.

Unkari on täysin sitoutunut Suomen puheenjohtajakauden toiseenkin päätavoitteeseen: yhteisten arvojen ja oikeusvaltioperiaatteen vahvistamiseen. Jos oikeusvaltioperiaatetta loukataan, unionilla on mahdollisuus ja keinot puuttua asiaan perussopimuksen 2. ja 7. artiklan tai ns. rikkomismenettelyn avulla, eikä uusia aloitteita tarvita. Unkarin ohella myös EU:n neuvoston oikeudellinen yksikkö on sitä mieltä, ettei EU:n tukirahojen maksamista saa kytkeä oikeusvaltioasioihin, koska pakotteiden täytyy aina olla suorassa syy-seuraussuhteessa mahdolliseen rikkeeseen. Tukien tarkoitus on vähentää EU:n talouskehityksen epätasa-arvoa, eli sillä ei ole mitään tekemistä oikeusvaltioasioiden kanssa. Siitä puhumattakaan, ettei ole olemassa yleisesti hyväksyttyä määritelmää siitä, mikä kuuluu oikeusvaltioon ja mikä ei. Myös EU:n on oikeusvaltioasioita hoitaessaan noudatettava oikeusvaltioperiaatetta, eikä kaksinaismoraalia voi sallia.

Jos Suomi suhtautuu kaikkien jäsenmaiden odotuksiin rakentavasti eikä ryhdy edustamaan ristiriitaisia poliittisia pyrkimyksiä, jotka jotkut jäsenmaat torjuvat ehdottomasti, sillä on myös kolmannella puheenjohtajakaudellaan erittäin hyvät mahdollisuudet saavuttaa erinomaisia tuloksia ja kirjoittaa historiaa myönteisellä tavalla.